21. marraskuuta 2009

Miksi Hitler nauroi?

Tämä on fiktiota, fiktiota ilman selluloosaa tai selluloidia. Kysymys kuitenkin syntyi elokuvissa.

Vaimon vanhemmat nimittäin ystävällisesti saapuivat paikkakunnalle ja tarjosivat, että voisivat olla lasten ja koirien kanssa ja me voisimme mennä vaikka elokuviin. Niinhän me menimme.

Alkuillasta katsoimme tarjontaa netistä ja valitsimme Tarantinon viimeisimmän.

En ole koskaan erityisesti pitänyt Tarantinon tekeleistä enkä varsinkaan väkivallan keskeisestä roolista niissä. Olen myös useamman kerran nukahtanut, kun olen katsellut - tai siis yrittänyt katsella - niitä kotioloissa. Olen hyvä nukkumaan sohvalla, mutta ei se varsinaisesti ole mikään kehu elokuvalle, että olen nähnyt siitä vain 20 minuuttia.

Tämäniltaisen jälkeen olen erittäin vakuuttunut Tarantinon kyvyistä kirjoittaa ja ohjata elokuvia. Elokuva oli erittäin hyvä elokuvana. Samaan aikaan se oli minulle erittäin ällöttävä, koska se oli niin täynnä väkivaltaa ja pahuutta. Eikä se johtunut minun ennakkoasenteistani Tarantinoa tai menestyselokuvia kohtaan, väkivalta oli ilmassa ensimmäisestä kohtauksesta alkaen - ei ehkä ensimmäisestä minuutista, mutta kun natsiupseeri saapuu saattueineen ranskalaiselle maatilalle, ei ole odotettavissa mitään hyvää.

Tällä kertaa fiktiivinen väkivalta siis kytkettiin tapahtuneeseen kauheuteen: toiseen maailmansotaan, natseihin, natsien harjoittamaan ihmisten joukkotuhoon, natsien nujertamiseen, oikeutettuun kostoon jne. jne.. Tekeekö se väkivallasta oikeutetumpaa? Tekeekö se väkivallan esittämisestä oikeutetumpaa?

Ei minusta.

Väkivalta ja erityisesti sota ovat ihmiskunnan huonoimpia keksintöjä. Hyökkääjää vastaan puolustautuminen ja vääryyksien korjaaminen voimakeinoin on mielestäni hyväksyttävää, kun mikään muu ei auta. Tämä siis oikeassa elämässä. Mutta miksi tehdä elokuva, johon luo paljon fiktiivistä väkivaltaa? Eihän se puolusta mitään vääryyttä vastaan. Eihän se korjaa mitään vääryyksiä.

Olen edelleenkin sitä mieltä, että väkivallan käyttäminen viihteen sisältönä on sairasta - ja joka ilta katson televisiosta, juttuja, joiden ydin on siinä, että joku on tapettu, jotain kidutetaan, joku on kaapattu jne. jne.. Meillä kotona sille väkivallalle ei kuitenkaan naureta ja meidän puolestamme sitä väkivaltaa ei ohjelmissa tarvitsisi olla.

Tänään kuitenkin olimme teatterissa ja siellä naurettiin. Se on aina yhtä yllättävää: En muista, milloin olen nähnyt jonkun Rambon (ykkösen?) teatterissa, mutta jo silloin 80-luvulla olin täysin hämmentynyt siitä, että monille nimenomaan se väkivalta on viihdettä ja varsinkin tappaminen naurattaa.

En ole siis Tarantino-fani, joten paitsi etten ole katsellut hänen elokuviaan, niin en ole varsinaisesti lukenut hänen ajatuksiaan, enkä muista, mitä olen jossain satunnaisissa lehtijutuissa nähnyt.

Jotenkin kuitenkin haluaisin tulkita, että Tarantinollakin olisi jotain väkivaltaa vastaan - vaikka hän tekeekin sillä omaisuutensa. Nimittäin elokuvassa on Adolf Hitler katselemassa kohtausta elokuvasta, jossa saksalainen sotilas ampuu lähinnä amerikkalaisia sotilaita kymmenittäin ja Tarantino näyttää, miten Hitler nauraa elokuvissa tuolle ampumiselle.

Eikö tuo soita kenenkään kelloa? Pitäisikö kela joskus vaihtaa?

Nyt, kotiin palattuani luin ensimmäiset arvostelut elokuvasta ja olen toisaalta tyytyväinen, että olen ollut oikeassa Tarantinon elokuvia kehuvista henkilöistä ja samalla pettynyt, sillä kello ei todellakaan näytä soivan.

Esimerkiksi Kalle Kinnunen on kirjoittanut Suomen Kuvalehteen heti Cannes'in festivaalien jälkeen toukokuussaarvostelun, jossa elokuvaa haukutaan.

"'Paskiaisten' ja natsien kamppailuja odottavat katsojat saavat pettyä." Täysin omavaltaisesti tulkitsen Kalle Kinnusen kuuluvan noiden pettyneiden joukkoon.

Samoin Elitisti-nimisen korkeakulttuuri(netti?)julkaisun arvostelussa tämä nimenomainen Tarantino lytätään: "Kunniattomat paskiaiset on verkkainen ja puhelias elokuva, joka sisältää tuskin lainkaan toimintaa. Tapahtumien sivuun jäävän nimijoukon riemukkaasti suorittamaa natsien skalpeerausta ei juurikaan nähdä."

Toisaalta saatan olla täysin väärässä Tarantinon suhteen, sillä ainakin elokuvan virallisille nettisivuille poimitut arvostelusitaatit korostavat hauskuutta. Sekö tässä elokuvassa olikin tärkeintä? Tai ehkä se halutaan tuoda esille tärkeimpänä ominaisuutena, kun elokuvassa ei olekaan tarpeeksi väkivaltaa?

Hah - tulipa eteen yksi arvostelu, jossa elokuva haukutaan sen sairaan väkivallan vuoksi. Laitoin kylläkin Googleen hakusanoiksi "most fun inglourious" ja kyseinen arvostelija on ennenkin haukkunut Tarantinoa.

4. lokakuuta 2009

Tampereen parhaita kasvisravintoloita on nyt kaksi - eiku kolme!

Vaimo sen oli sanonut ja eilen kävimme todistamassa paikan päällä, että Gopalin, Tampereen parhaan (ainoan...) kasvisravintolan ruokaa saa nyt myös Kuninkaankadulta ("Anttilaa vastapäätä", Runsauden sarven ja Tampereen musiikin välisellä matkalla)!
Muutaman vuoden vanha kuva ensimmäisestä Gopalista - vaan miten tätä on käsitelty...? Vuosien aikana useimmat Gopalin ruuat ovat tulleet tutuiksi, mutta aina vaan siitä jaksaa ilahtua. Tuon uuden paikan lounasruoka on siis tehty samassa keittiössä kuin varsinaisen Gopalin Tammelantorin kulmassa, mutta tuolla näytti olevan laajempi kakku- ja leivostarjonta ja kahvikone - kuten keskustan kahvila-alueelle sopiikin. Kylmätiskissä oli lounaan vaihtoehdoksi myös (Kuninkaankadun paikallisia) suolaisia piiraita ja perinteisiä (Ilmarinkadun) samosoja.
Kasvisravintola Gopal
Ilmarinkatu 16, 33500 TAMPERE
avoinna arkisin klo 11 - 16
lauantaisin 10 - 17
p. (03) 253 1002

Kasvisravintola Gopal
Rongankatu 6, 33100 TAMPERE
avoinna ma-la klo 8.30-20.00
aamiainen, lounas, iltamenu
p. 044 0400 960


Cafe Gopal
Kuninkaankatu 15, 33100 TAMPERE
avoinna arkisin klo 11 - 18
lauantaisin 10 - 17
p. 044 273 7937
(eat.fi:n Gopal-sivun Gopal-nettiosoite oli vanha, mutta korjasin sen. Oikeastaan muistin kirjoittaa tämän, kun, törmäsin Facebookissa kuviin avajaisista.)

(Päivitin siis tätä taas, koska Gopal avasi kolmannen toimipisteen, Rongankadulle, aivan keskustaan. Huomatkaa aukioloajat: aamiaista ja iltakahdeksaan!)

2. lokakuuta 2009

Mikä maksaa pyörän käytössä?

Otin tänään kokeilumielessä oman polkupyöräni mukaan, kun kävin tekemässä töitä asiakkaan tiloissa Hämeenlinnassa.

Asemalaiturilla näin hienon ympäristöystävällisyysjulisteen (Mennään yhdessä tms.) samalla kun katsoin, mitä se pyörän kuljettaminen maksaa Tampereelta Hämeenlinnaan. Yhdeksän euroa! Edestakaisin se on 40 % minun tämän päivän matkakuluistani!

Napsauta, niin pääset vaikuttamaan trendeihin...! Toki matkakuluni olivat tänään yhteensä vähemmän kuin kilometrikorvaukset, mitä olisin voinut laskuttaa työnantajaltani, jos olisin ajanut yksin autolla tämän välin edestakaisin. Eli sikäli hinta on edullinen, mutta toisaalta tuo 18 € on paljon enemmän kuin taksit, joilla olisin päässyt Hämeenlinnassa asemalta asiakkaalle ja vielä iltapäivällä takaisin. Mutta taksiajelu ei olisi todellakaan ympäristölle parempi kuin minun polkupyöräni - ja aikataulujen tiiviyden vuoksi iltapäivällä olisin tarvinnut taksia - tai siis polkupyörää.

On aivan turha kirjoittaa julisteisiin tai nettisivuille, että "Pyöräily on vastuullista ja kivaa", mainostaa Autotonta päivää jne. jne., jos pyörän kuljettaminen hinnoitellaan noin.

Kirjoitin kokeilusta aamulla Facebookiin ja iltapäivällä kerroin hinnat ja sainkin heti kommentin:

"VR:n nykyisellä politiikalla fillarin kyyditystä junassa ei tueta millään tavoin. Se on tunnettua eikä VR pahoittele asiaa lainkaan eikä kenelläkään tunnu olevan poliittista tahtoa sanella VR:lle toisin. Ilman poliittista tahtoa tilanne ei ainakaan parane."

En ole yksin käsitykseni kanssa, mutta se ei tee minua onnelliseksi. Tämä on ikävää.

13. syyskuuta 2009

Kuka taitaa tulinuijan?

Adoptioisien saunaillan nuotion hiipuessa tuli mieleen yksi juttu, jonka olen kuullut joskus isältänikin, mutta en valitettavasti kirjoittanut muistiin tai kokeillut. Onneksi se on kuvattu Seitsemän veljeksen alkupuolella:

Mutta tulinuijaa paukutteli Tuomas: sylki maakivelle vahtoisen syljen, asetti siihen tulisen hiilen, ja tämän päälle viskasi hän kaikin voimin toisen kiven, ja jyske, usein tuima kuin tavallinen kiväärin paukaus, kajahti ympärille, ja nokinen savu kivien välistä pyörähteli ilmaan.

Eikös tuo ole juuri sellainen juttu, jota pitäisi kokeilla? Hieman huolestuttavalta kuulostaa se, että siihen päälle on heitetty toinen kivi eli jos siinä syntyy pientä höyrystymisilmiötä - tuskin sentään vesikaasua? - niin ettei vaan se kivi siitä lennä johonkin väärään suuntaan? Hämärästi muistan isäni sanoneen, että viskoosin (kiven päällä pysyvän) nesteen päällä olevaa hehkuvaa puuhiiltä olisi saatettu löydä puunuijalla (sellaisen pitkävartisen saa tehtyä tietty vaikka sopivasta kuusesta), mutta kuten sanottu, muistiinpanoja tai kokemusta ei (vielä) ole.

2. syyskuuta 2009

Turkistarhaus loppuu Suomessa vihdoinkin

Siltä se näyttää. Turkistarhaajien viimeinen propagandatempaus on järkyttävä, nyt pelotellaan paitsi sillä, että Suomeen tulee konkursseja ja työttömiä, niin myös turkistuotannon vastustajat aiheuttavat sen, että samalla kielletään villasukat, maito ja hampurilaiset.

Kun menin katsomaan Hesarin sivuilta uutista tuosta kampanjasta (jota en onneksi nyt illalla selaamastani lehdestä ainakaan heti löytänyt) vilkaistakseni samalla keskustelua jossa tietenkin toistetaan kaikkia "fiksuja" argumentteja oikein olan takaa, niin löysinkin ilokseni kirjoituksen, joka on ollut näköjään viime viikolla Hesarin pääkirjoitussivulla: Suomen turkismoraali on puhdasta hurskastelua.

Siinä on taas kerran sanottu niitä turkistarhaajien tiedottajan mukaan "niin sanottuja tietoja". On se outoa, että epätietoa julkaistaan Hesarin pääkirjoitussivulla! Ehkä muuten tuo otsikko on toimituksen tekemä, sillä kuten kirjoituksesta käy ilmi, ei Suomella ole turkismoraalia, vaan moraaliset kysymykset nimenomaan "saavat kyytiä" ja "toissijaistetaan" eli niistä ei todellakaan välitetä.

Mitä tulee turkistuottajien propagandaan, niin sikäli, kuin olen kampanjasta mitään saanut selville, niin hehän ovat oikeassa. Aika monet aktiiviset turkistuotannon vastustajat ovat valmiita kieltämään maidon, nahan ja villan tuotannon. Nämä täysvegaanit ovat kuitenkin pieni vähemmistö meistä suomalaisista, jotka haluamme oikeasti kieltää turkistuotannon, joten pelottelu on taaskin vain pelottelua olemattomilla kummituksilla.

Vaikka minä vegetaarina soisinkin, että lihantuontanto enimmäkseen loppuisi, niin sitä minä en olisi kieltämässä - kunhan eläimille taataan paremmat elinolosuhteet. Tämä olisi myös lain mukaista, sillä Eläinsuojelulaki alkaa näin:

1 §
Lain tarkoitus

Tämän lain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta.

Lain tarkoituksena on myös edistää eläinten hyvinvointia ja hyvää kohtelua.

Tämä on suomalainen "älä lyö hevostas" -perinne ja periaate. Nythän kehitys on vienyt mm. siihen, että maito- ja lihatilojen koot kasvavat ja muuttuneiden "tuotantotapojen" vuoksi karjan laiduntamisesta on luovuttu, joten laiduntaminen on jouduttu säätämään pakolliseksi, mutta koska suuren navetan läheltä ei löydy mahdollisuutta laiduntaa sataa lehmää joka päivä, niin laiduntamisvelvoitteeseen on myönnetty poikkeuksia - ja kaikki tämä vain rahan vuoksi.

Mutta ensin tuo turkisjuttu.

19. kesäkuuta 2009

Moraalin unohtaminen aiheuttaa mielen reikiintymistä

Moraalia pidetään "hyvän ihmisen merkkinä" tai ulkoa annettuna säännöstönä. Moraaliin voi kuitenkin suhtautua myös käytännöllisesti: Moraalin puute tai moraalisääntöjen rikkominen ei ole hyväksi ihmiselle. Tällainen näkemys tietysti edellyttää, että on jonkinlainen näkemys siitä, mitä on ihminen ja mitä on mieli - ja mitä kuuluu moraaliin.

Moraali usein sotketaan käyttäytymissääntöihin ja esimerkiksi seksuaalisuuteen tai siihen liittyviin asioihin. Alastomuus ei ole moraalitonta, mutta alasti esiintyminen on useimmissa yhteiskunnissa ja useimmissa tilanteissa sopimatonta. Jos nyt haluaa keksiä kunnon kökkövertauksen moraalille, niin hampaiden pesu on parempi.

Jos syö vaikka tavallista, suomalaista ruokaa, eikä pese hampaitaan, tulee siitä jossain vaiheessa ongelma. Hampaiden pesemistäkin pidetään "hyvän ihmisen merkkinä" ja monien (ainakin lasten) mielestä se on vain ulkoa annettu sääntö, mutta sen säännön tai hyvän tavan noudattamatta jättämisestä on käytännön seuraukset.

Moraalisäännöstöjä on monenlaisia, mutta aika yleinen aihe niissä on totuudessa pysyminen. Tästäkin voi saivarrella, mutta aika selvästi valehtelu oman edun ajamiseksi on se persoonallisuuden reikiintymistä aiheuttava juttu. Poliisin on järkevää salata tai valehdella esim. tutkintansa vaiheista, koska näin ajetaan yhteistä etua rikollisia vastaan. Jos elämme hyvässä yhteiskunnassa, poliisi kertoo sitten kohtuullisen ajan jälkeen oikeudessa tai mediassa mitä on tiedossa tai mitä on valehdeltu.

Nyt meillä valitettavasti on pääministeri, joka toistuvasti valehtelee. Ironista kyllä, tämän pääministerin saimme vähän vahingossa, kun tarvittiin nopeasti tuuraajaa pääministerille, joka joutui eroamaan valehtelun vuoksi. Kylläpä naurattaakin.

En yhtään tiennyt, mikä Matti Vanhanen on, kun hän yhtäkkiä nousi merkittävimpien poliitikkojen joukkoon. Aika pian tietoa tuli enemmänkin kuin tarpeeksi ja olen oikeasti sitä mieltä, että sellaisen henkilön ei tulisi olla päättämässä yhteisistä asioista.

Ihminen voi muuttua ja valehtelunkin pystyy lopettamaan, mutta tämä ei näytä siltä. Ensin se pitäisi tunnustaa ja käytännössä silloin pitäisi jo luopua ainakin pääministerin toimesta. Viimeksi eilen illalla on Vanhanen Hesarin mukaan pitänyt Brysselissä tiedotustilaisuuden ja jatkanut yksinkertaiseksi ja tietämättömäksi tekeytymistä ja onnettomien "todisteiden" antamista: ”Nyt tämän päivän (HS 18.6.) Helsingin Sanomien jutun luettuani on itsestään selvää, että jos silloin oli tiedossa, että näillä asianomaisilla on jotakin liiketointa keskenään tai suunnitteilla liiketoimia, niistä olisi pitänyt informoida minua, ja silloin myöskään tällaista kahvitilaisuutta ei olisi järjestetty.”

Ensinnäkin nyt siis pääministerimme muistaa, että tuollainen tilaisuus on järjestetty, eikä 200 000 € vaalirahoituksen neuvottelemisessa ja saamisessa ole enää mitään omituista. Toiseksi, jos kerran Nova Groupin Tapani Yli-Saunamäki ja Arto Merisalo olivat antamassa kepulle 0,2 miljoonaa euroa ihan hyvää hyvyyttään ja vastikkeetta, niin mitä siellä "kahvitilaisuudessa" teki Kuntien eläkevakuutuksen toimitusjohtaja Markku Kauppinen? Eihän meillä voi olla pääministerinä henkilö, joka on niin yksinkertainen, ettei tajua yksinkertaista 1 % lahjusta 20 miljoonan euron rahoituksen saamiseksi tai vaihtoehtoisesti valehtelee siitä? Eihän.

30. toukokuuta 2009

Vääriä kuvia ajattelusta?

Eilisessä Hesarissa oli siis etusivulla kokoomuslaisen Kai Pöntisen vaalimainos tekstillä: "SOSIAALIPUMMIMAAHANMUUTTAJILLE STOPPI! Suomalaisen elämänmuodon puolesta".

Puolueen puheenjohtaja Jyrki Katainen selittelee sitä tv-uutisissa ja tämän päivän Hesarissa: "En pitänyt mainoksesta, sillä se antaa väärän kuvan Pöntisen ajattelusta."

Mitä on tapahtunut? Kokoomuspoliitikko Pöntinen ostaa itselleen mainoksen, laittaa siihen ajatuksen, jota muutenkin näyttää toitottavan, mutta puheenjohtaja sanoo sen antavan väärän kuvan kokoomuspoliitikko Pöntisen ajattelusta.

No, selitykset on annettu ja tämä unohtuu pian. Samalla saatiin kuitenkin vahvistettua myyttiä, että "asioista ei voi puhua, ilman että leimataan rasistiksi". Kukaanhan ei ollut puhunut erilaisista ihmisistä mitään, vain "maahanmuuttajista", joten siellä ovat kaikki Muut rotuun, uskontoon ja ihonväriin katsomatta.

Ylen uutiseen Katainen on kuitenkin saanut taas ujutettua tämän rasistien ennakkotorjunta-ajatuksen: "Kokoomusjohtajan mielestä rasismia lietsoo kaikkein eniten se, etteivät kriittiset äänet pääse kuuluviin maahanmuuttokeskustelussa."

Miten niin eivät pääse? Missä on maahanmuuttokeskustelua, jossa kriittiset äänet eivät pääse kuuluviin? Pöntinenhän on kriittinen Hesarin etusivulla.

Ainiin, etusivun ilmoitus ei olekaan keskustelua, vaan pelkkää ennakkoasenteiden lietsomista ja Perussuomalaisten liepeillä lilluvien oikeistoäänien houkuttelemista Kokoomukselle. En olisi lainkaan hämmästynyt, vaikka tämä Pöntisen lehtimainos ja Kataisen kommentti olisi ennen ilmoituksen jättöä käyty läpi laajemmalla porukalla kuin vain Pöntisen vaalityöryhmässä.

(Tämän päivän Hesari muuten toi aamiaispöytäämme kokoomusehdokas Vatasen mielipiteitä ilmastonmuutoskeskustelusta - tai -keskusteluun. Tässä yksi: "Lämmin on hyvä asia, kylmä on paha asia. Kylmällä ilmalla voi kuolla flunssaan. Hyvinvointi on aina tarkoittanut lämpimämpää kohti menemistä." Pitääköhän Jyrkin selitellä tätäkin? Ainakin pitäisi sanoa, että ilmastonmuutosta lietsoo eniten se, etteivät kriittiset äänet pääse kuuluviin. Vrum vrum, onneksi tänään on lämmin päivä, sillä lämmin on hyvinvointia.)

31. maaliskuuta 2009

Onko kapitalismin tulevaisuus selvä vai epävarma?

Latasin loman jälkeen puhelimeeni Peter Nymanin pyöreän pöydän radio-ohjelmia ja siellä jossain Ruben Stiller tuli maininneeksi jotain siitä, että kukaan ei tunnu nyt olevan varma tulevaisuudesta. Nyt vain en tunnista kyseistä ohjelmaa oudosti nimettyjen mp3:sten joukosta, joten tarkat viitteet puuttuvat.

Stiller viittasi jopa erityisesti Sixten Korkmanin kommenttiin joskus tammi-helmikuun vaihteessa, mutta en nyt löydä sitäkään.

Oikeasti tulevaisuudesta ei ole tietenkään kukaan ollut varma, mutta nyt olen itsekin törmännyt melkoisiin epävarmuuspuheenvuoroihin eri puolilla.

Toki monissa paikoissa puhutaan siitä, miten nousukausi alkaa tänä keväänä tai ensi vuonna, mutta siitähän ei oikeasti ole mitään varmuutta.

Taantumassa ei kuitenkaan saisi pelotella lamalla, joten miksi jotkut auktoriteetteina pidettävät asiantuntijat ovat epävarmoja ja varsinkin Korkmanin kaltaiset markkinatalouden viralliset edustajat?

Syy on tietenkin se, että markkinoilla ei ole kykyä korjata omaa epävakauttaan, joten heidän ainoa keinonsa on pyytää apua yhteiskunnan pohjattomasta kassasta, sillä jos tulevaisuus on niin epävarma, että jos taloutta ei tueta, niin yhteiskunnan voi käydä huonosti!

Aika vähän on näkynyt kommentteja siitä, että tämä globaali talousjärjestelmä ei ole oikein järkevä. Minusta nyt olisi kuitenkin erinomainen tilaisuus keksiä jotain parempaa. Jotain, missä talous ei ole ensisijainen yhteiskuntia ohjaava tekijä. Jotain, joka ei perustu itsekkääseen voitontavoitteluun. Jotain, jossa lähtökohtana olisi vaikka meidän ihmisten eläminen yhdessä tällä rajallisella planeetalla.

Hyvää G20:stä kaikille!

21. helmikuuta 2009

Saako rasistia sanoa rasistiksi?

Toivo-puolueen puheenjohtaja Jyrki Katainen piti linjapuheen puolueensa johdolle ja se uutisoitiin laajasti.

"Oikein ei ole se, että ihmiset, jotka kokevat tai näkevät myös maahanmuuton kriittisiä seurauksia, vaiennetaan tai heidät lytätään automaattisesti syrjään ja leimataan rasisteiksi."

Tä? Ei ole oikein ei, mutta missä nyt noin on käynyt? Kenet on vaiennettu tai lytätty syrjään? Automaattisesti?

Sitä olen kyllä nähnyt, että rasistiksi nimittämistä (ei nimittelemistä) pidetään pahana. Siitä jaksetaan ruikuttaa. En ihan ymmärrä miksi.

Rasismi on aika monitahoinen asia, mutta itse olen määritellyt että se on "ihmisten ulkonäköön ja oletettuun tai todellisen etniseen tai kulttuuritaustaan perustuvien stereotypioiden käyttämistä ihmisten määrittämisessä ja heihin suhtautumisessa, yleensä negatiivisessa mielessä". (Keksin määritykseni siis juuri äsken, aivan itse.)

Jos joku puhuu, kirjoittaa tai toimii siten, että hänen mielestään tietyssä maassa syntyneet tai tietyn näköiset ihmiset ovat tietynlaisia, sopivat asumaan tietyssä osassa tätä pyöreää planeettaa jne. jne., niin se on minusta rasistista ja silloin sellaista puhuva, kirjoittava tai tekevä on rasisti. Näin minun maailmassani.

Ihmiset, joiden ajatuksia tai toimia olen sanonut rasistisiksi ja siten heitä itseään rasisteiksi, eivät yleensä ole väittäneet vastaan, etteivät olisi rasisteja (moni toki sanoo sen etukäteen, perinteinen "en ole rasisti, mutta" -aloitus), mutta kovin moni on valittamassa, että "heti leimataan rasistiksi". Niin valittaa valtionvarainministerimmekin...

Jos esittää tai toteuttaa rasistisia ajatuksia, niin mitä pahaa on sellaisen ihmisen mielestä siinä, että joku toinen sanoo sitä rasismiksi? En tiedä.

Nyt voisi tietysti toivoa, että tämä valittelun nostaminen valtakunnan huipputasolle toisi vapauden puhua rasismista rasismina.