Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2013.

Mitä mieli tekee?

Kuva
Mieli ottaa muotoja. Kun aistimme jotain, elimistömme toimii ja erityisesti hermostomme ja se välittyy mieleen, niin sinne syntyy "kuva", aistimus, joka tietenkin voi olla myös vaikka tuoksu tai ääni, mutta näin me pystymme tiedostamaan sen, kun se on meidän mielessämme. Me pystymme myös luomaan näitä mielen muotoja itsenäisesti, voimme kuvitella miltä voikukka näyttää tai Maamme-laulu kuulostaa. Lisäksi me pystymme paitsi ottamaan näitä sisältöjä vastaan aistielimiltämme, niin me pystymme siirtämään mielen sisältöjä ulkoisiksi asioiksi toimielimillämme, esimerkiksi käsillämme ja äänihuulillamme. Tämä muotojen vastaanottaminen ja toimiminen on kaikkein "yksinkertaisinta" mielen toimintaa, mielen rajapintaa fyysisen kehon kanssa. Se on elämän perusedellytys: kun ameeba vastaanottaa kemikaaleja,  joiden mukaan lähellä on tarjolla ravintoa, on sen syytä siirtyä eteenpäin. Se on luonnollista: kun ihmisen mieli kokee suuren ilon tai järkytyksen, keho tuottaa eleen

Mihin yhteiskunta on menossa?

Yhteiskunta on menossa eteenpäin - mutta maailmassa harva, jos mikään liike on suoraviivaista. Eikä nyt puhuta avaruuden kaareutumisesta, vaan ihmisen käyttäytymiseen liittyvistä asioista. Ensinnäkin me ihmiset olemme erilaisia, mutta yhdessä me muodostamme yhteiskunnan - toivottavasti. Yhteiskunta ei oikeasti perustu sille, kuka on syntynyt missä, näyttää miltä tai puhuu mitä kieltä, vaan sille, kuka on sitoutunut ajamaan yhteistä hyvää. Jos meitä on monenlaisia, mutta liikumme ja kehitymme yhdessä, niin liike on syklistä, jopa itseään toistavaa. P.R. Sarkarin yhteiskuntamallissa eli PROUT issa on esitetty, että on olemassa neljä perustavaa ajattelutapaa. Yhteiskunnassa on aina joku näistä neljästä ajattelutavasta dominoivana. Kaikki neljä ajattelutapaa ovat aina olemassa, jopa ihmisyksilössä, mutta yksi niitä vallitsee. Alkutilanne on kaaos, ihmiset eivät tunne tilanteen olevan hallinassa, yhteiskuntaa ei oikeastaan ole. Kun siihen syntyy järjestys, perustuu se tiettyihin arvoi

Eutanasiassa ei ole kyse vain kivusta

Hesari oli teettänyt kyselyitä ja sen mukaan 74 % suomalaisista kannattaa ajatusta "Potilaalla, jolla on parantumaton ja kuolemaan johtava sairaus tulee olla mahdollisuus saada kuolinapua.". Julkaisupäivänä Hesari oli myös kysynyt Päivi Räsäsen mielipidettä tuohon kysymykseen ja ihmisten mielipiteeseen siitä ja Räsänen vastaa mm. näin: "Uskon, että kansalaisten näkemys perustuu osin väärinkäsityksiin terveydenhuollon kyvystä auttaa saattohoidon aikana" ja "Koskaan ennen ei ole ollut niin hyvää mahdollisuutta hoitaa erilaisia oireita ja kärsimystä kuin nyt. Voi vaikka nukuttaa." Ensinnäkin edelliselläkin eutanasiakierroksella nousi kovasti esille kivun lievittäminen. Eutanasiassa ei aina ole kyse vain kivun välttämisestä, vaikka se yleistä onkin tuollaisessa kuolemaan johtavassa sairaudessa. Jos sairaus johtaa kuolemaan ja sitä ennen elintoimintojen ja mahdollisesti henkisen suorituskyvyn vähenemiseen, niin ainakin minä haluaisin vielä järjissäni oll

Mikä mieli?

Kuva
Minun ihmiskuvallani moni asia selittyy sillä, mikä on ihmisen mieli ja miten se toimii, mutta mikä se mieli sitten on? Nykyään on aika paljon esillä jopa näkemys, että mitään mieltä ei varsinaisesti ole. Se, minkä koemme mielenä, olisikin vain jotain, joka jollain mystisellä tavalla syntyy elävissä olennoissa tai ainakin ihmisessä: kyky tehdä valintoja, aistia, ajatella ja ilmaista itseään. No, minusta mieli on ihan itsenäinen olemus - toki toimii vain elävässä, fyysisessä olennossa, mutta ei vain joku materian ominaisuus. Kannatan siis "perinteistä" mieli-ruumis -kahtiajakoa (oikeasti edustan ruumis-mieli-tietoisuus -kolmijakoa, mutta siitä sitten myöhemmin). Ensinnäkään fysiikka, joka materiaa tutkii, ei tiedä sellaisia ominaisuuksia, mitä mieli osoittaa. Materia ei tee johtopäätöksiä ja opi. Yksi vastaväite tähän on se, että elävä organismi nyt on vain niin monimutkainen, että materiasta tulee tällainen ominaisuus esille. Jos monimutkaisuus on peruste, niin millä ta