Käppyröistä, taloudesta ja totuudesta

Elinkeinoelämän keskusliitto julkisti 24.2.2017 "EK:n ehdotukset hallituksen puolivälitarkasteluun" ja siellä oli yhdellä dialla rinnakkain kuvat kahdesta asiasta.

En tiedä, miten tuo on jossain tilaisuudessa on esitelty, mutta teksti on varsin selvä: työpaikkoja on runsaasti avoinna, vaikka työttömiä työnhakijoita on paljon. Aika selvästi annetaan ymmärtää, että nämä lukumäärät jotenkin liittyvät toisiinsa, ts. näin ei pitäisi olla.

Seuraavana arkipäivänä eli maanantaina 27.2.2017 Valtionvarainministeriö twiittasi(!) aivan samasta aiheesta ja käytännössä aivan yhtä epäselvällä kuvaajien yhdistelmällä.

Teksti on nyt selvempi, sillä siinä lukee termi "kohtaanto-ongelma" eli avoimien työpaikkojen ja työttömien työnhakijoiden pitäisi kohdata.

Onko tuossa kohtaannossa(?) oikeasti ongelma? Esittävätkö nuo kuvat sitä? Mistä se mahdollinen ongelma johtuu? Mitä sen ratkaisemiseksi voisi tehdä?

Yksi helposti mieleen tuleva ratkaisu on, että työttömien pitäisi täyttää avoimet työpaikat ja esim. viime vuonna se olisi tarkoittanut, että työttömien määrä olisi pudonnut 11 %!

Onkohan tilanne ihan niin yksinkertainen? Onko skenaario realistinen? Ei. Parhaimmillaan työttömiä on esim. vuonna 1999 työttömiä oli suurin piirtein yhtä paljon kuin vuonna 2016 (keskimäärin 348140
/348767), mutta silloin avoimia työpaikkoja oli vain 4 % siitä, nyt siis 11 %. Vuonna 1999 ehkä oli hyvä kohtaantotilanne ja samaan suhteeseen päästäisiin, jos 66 % työttömistä työnhakijoista nyt vain ottaisi sitä työtä, mitä on tarjolla!

Seuraavana päivänä eli tiistaina 28.2.2017 Valtionvarainministeriö twiittasi: "Pahoittelemme! Infograafi oli epäselvä, mutta missään nimessä emme halunneet antaa virheellistä tietoa". Mitä he sitten halusivat antaa? Mikä oli noiden kuvaajien (infograafi... hohhoijaa...) julkaisemisen tarkoitus?

Sitä seuraavana päivänä eli eilen keskiviikona 1.3.2017 julkaistiin mielenkiintoinen blogikirjoitus ja siinä on mielenkiintoisia kommentteja, mutta koska en jostain syystä saanut kommentoitua koneellani (puhelimellani tekemä testi meni läpi...), päädyin kirjoittamaan tämän oman blogikirjoitukseni.

Blogissa siis äänessä on kuvan tekijä, rehellisesti omalla nimellään, jota käytä tässä, sillä kyse ei ole asian tai ongelmien kohdistamisesta henkilöön. Kuvan tekijä puolustautuu, ettei _hänen_ tarkoituksenaan ole ollut johtaa harhaan (vaikka kyseinen kuvaajien yhdistäminen sen to-del-la helposti tekeekin), mutta ottaa otsikosta lähtien aika suurta vastuuta kuvasta. Ihmettelen sitä, sillä kuten blogissa kerrotaan, kuvat tilasi Valtionvarainministeriö ja halutuista kuvaajista on ilmeisesti keskusteltu.

Kuva oli kuitenkin tilattu eli Valtionvarainministeriössä on ihmisiä, joiden mielestä a) tämä tällä tavalla esitetty "kohdanto-ongelma" kaipaa nostamista julkisuuteen, b) se kannattaa esittää kuvaaja/illa ja c) kuva kannattaa julkistaa (myös?) Twitterissä.

Ensinnäkin avoimien työpaikkojen tai vailla työtä olevien määrissä ei ole kyse vain lukumääristä ja vaikka tuo "kohdanto-ongelma" onkin tavallaan olemassa, niin mitä merkitystä on noilla koko maan kokonaismäärillä. Ja mitä vaikutusta on tai odotetaan olevan tuon "kohdanto-ongelman" julkisuuden lisäämisellä?

Joku tämän blogin kommentoijista ottikin esille alueellisen tilanteen: Ovatko avoimet työpaikat siellä, missä asuminen on kallista ja/tai kaikki eivät vielä halua asua?

Toiseksi kommenttisäikeen juoni muuttuu kiinnostavaksi, kun kommentoija huomauttaa työpaikkojen määrän marginaalisesta muutoksesta ja "kohdanto-ongelmailmiön" lyhytaikaisuudesta. Silloin kuvan tekijä alkaa puolustella taustalla olevaa ajatusta tunnuslukujen merkityksellisyydestä. Tavallaan on hyvä, että kuvan tekijä on sisäistänyt taustalla olevan mallin (kovin paljon ongelmista tuntuu johtuvan siitä, että kuvien tekijät eivät tiedä, mitä kuvat oikeasti esittävät), mutta samalla se kertoo siitä, miksi kuvan tekijä palaa toistuvasti puhumaan valehtelusta kun kommentoija käyttää sanoja "propagandakäyttö", "epäinformatiivinen" tai "johtaa harhaan". :-)

Minulle propaganda, epäinformatiivinen ja harhaanjohtava ovat eri asia kuin valehteleminen. Sanojen tulkinnat tietenkin vaihtelevat, mutta luulen, että kyse on myös siitä, että kokeeko väitteiden kohdistuvan itseensä vain VM:n tilaamaan tilastotietojen kuvaajaan.

Hieman erikoinen taustatieto tarinassa on se, että jos VM:n mukaan kohderyhmä oli joku tietty, niin miksi kuva julkaistiin Twitterissä! Tämä ei oikeuta somekansan arvostelemiseen, joka kuitenkin on esittänyt varsin selvän (minun mielestäni, kirjoitan kaiken omasta mielestäni...) ongelman tällaisten tilastokuvaajien esittämisessä. Median nostattamat klikkiotsikkoaallot ovat sitten ihan median tuotantoa - someraivoa ei kai tällä kertaa mainittu?

Vielä erikoisemmaksi tämän Twitter-julkistamisen ja selittelyn tekee se, että EK todellakin julkisti samat luvut samalla tavoin harhaanjohtavasi viime perjantaina, mutta VM halusi tehdä sen muutamaa päivää myöhemmin, vaikka epäselvyys oli jo osoitettu. Millaisellahan aikataululla toimii VM:n Twitter-osasto? Kuvia on tilattu joulukuussa ja julkaistaan maaliskuun alussa?

Miltä muuten näyttävät kuvaajat noiden kyseisten tilastotietojen, työttömien työnhakijoiden ja avoimien työpaikkojen määrien suhteellisista muutoksista?

Niissähän näyttäisi olevan jotain rytmiä, syklisyyttä, ainakin sen jälkeen, kun 90-luvun alun lamasta on laskeuduttu. Mehän myös mielellämme ajattelisimme, että talous kehittyy, työpaikkoja tulee tarjolle ja se vaikuttaa lopulta myös työllistymiseen ja siten vähentää työttömien määrää. Tapahtuuko se aina kaikki saman vuoden aikana? No ei välttämättä...

Mitä muuten, jos tuossa suhteellisten muutosten kuvaajissa siirtäisi työpaikkojen kuvaajaa kaksi vuotta taaksepäin...

Varsinkin loppuvuodet näyttävät pelottavan samanlaisilta! Esimerkiksi vuosien 2007-2014 muutosten korrelaatio on 0,81! :-)