Mihin yhteiskunta on menossa?

Yhteiskunta on menossa eteenpäin - mutta maailmassa harva, jos mikään liike on suoraviivaista. Eikä nyt puhuta avaruuden kaareutumisesta, vaan ihmisen käyttäytymiseen liittyvistä asioista.

Ensinnäkin me ihmiset olemme erilaisia, mutta yhdessä me muodostamme yhteiskunnan - toivottavasti. Yhteiskunta ei oikeasti perustu sille, kuka on syntynyt missä, näyttää miltä tai puhuu mitä kieltä, vaan sille, kuka on sitoutunut ajamaan yhteistä hyvää.

Jos meitä on monenlaisia, mutta liikumme ja kehitymme yhdessä, niin liike on syklistä, jopa itseään toistavaa. P.R. Sarkarin yhteiskuntamallissa eli PROUTissa on esitetty, että on olemassa neljä perustavaa ajattelutapaa. Yhteiskunnassa on aina joku näistä neljästä ajattelutavasta dominoivana. Kaikki neljä ajattelutapaa ovat aina olemassa, jopa ihmisyksilössä, mutta yksi niitä vallitsee.

Alkutilanne on kaaos, ihmiset eivät tunne tilanteen olevan hallinassa, yhteiskuntaa ei oikeastaan ole. Kun siihen syntyy järjestys, perustuu se tiettyihin arvoihin ja käytännössä fyysiseen voimaan. Laki ja järjestys. Kun yhteiskunta siitä kehittyy, niin äly pääsee valtaan. Älyn vallassa yhteiskunta kehittyy, menetelmät kehittyvät ja yhteiskunta vaurastuu. Taloudellinen ajattelu saa vallan. Mutta mikään ei kestä ikuisesti, kaikki nousee ja rappeutuu ja lopulta kaaos seuraa. Sitten taas järjestys, äly, talous, kaaos, järjestys jne.

Tämä on luonnollisen kehityksen järjestys, se voi olla nopeaa tai hidasta, se voi kulkea myös vastakkaiseen suuntaan, mutta vain tilapäisesti, vastavallankumouksessa.

Lienee selvää, että me länsimaissa ja suuressa osassa maailmaa elämme vaihetta, jossa taloudelliset arvot ovat vallassa. Monet jopa luulevat, että taloudellinen kehitys on ainoaa oikeaa kehitystä tai että tämä näkemys ja tilanne on ikuinen. Mikään ei tähän asti ole ollut ikuista.

Jos kerran muutos on tulossa, niin mitä on odotettavissa? Kapitalismi pääsi Euroopassa valtaan parisataa vuotta sitten, kun suurelta osin kirkon oppien älyllisestä vallasta päästiin tieteellisen kehityksen tuomaan taloudelliseen kehitykseen. Nyt kapitalismin parhaat puolet on nähty, joten muutos seuraavaan vaiheeseen on tarpeen. Valitettavasti se ei tule tapahtumaan kivuttomasti, kuten monet siirtymiset sotilas/pakkovallasta älymystön valtaan monissa kepeissä vallankumouksissa. Odotettavissa on kaaosta. Yleisen hyvän edistämiseksi sitä kaaosta tulisi minimoida ja pyrkiä siirtymään mahdollisimman sujuvasti seuraavaan vaiheeseen - järjestykseen.

Esimerkiksi arabikeväässä me näimme siirtymisen pois sotilasvallasta, jolloin valtaan pääsee äly, paikallinen uskonto tai ydinenergiajärjestön entinen puheenjohtaja. Mutta talousvallan paine on maailmassa suuri ja niissäkin maissa on odotettavissa nopea siirtyminen samaan kapitalismin vaiheeseen kuin muuallakin.

Uusi vaihe ei tarkoita edellisen kopiota. Jos aiemmat sotilasmahdit ja kuningaskunnat - tai vastavallankumoukselliset, materialistiset diktatuurit - ovatkin olleet myös ankeita ja ihmisten oikeuksia polkevia, voi yhteiskuntajärjestyksen palauttaa myös niin, että se edistää kaikkien yhteistä hyvää, jopa paremmin kuin nykyinen rahavalta ja sen tuoma elintason nousu.

On varottava sitä, että järjestystä vaativat äänekkäimmin ne, jotka eivät ymmärrä ihmisten tasa-arvoa ja pitävät joitakin ihmisryhmiä toisia parempina. On totta, että ongelmat tulee ratkaista paikallisesti, yhteiskunnan täytyy tuntea riittävää yhtenäisyyttä, mutta yhteiskuntaan kuulumisen periaate täytyy olla sitoutumisessa, ei esimerkiksi syntyperässä.

...

Niin, nämä kohta kolmekymmentä vuotta maailmankuvaani kuuluneet ajatukset tulivat taas esille, kun Suomen itsenäisyyspäivän juhlinta saa aikaan vastareaktioita, idioottimaita huliganismia mielenosoituksen nimissä. Se on sitä kaaosta, sillä monet tuntevat jo pahaa oloa tai epätietoisuutta, mutta harvat osaavat sanoa, mihin pitäisi mennä. Jos on omaksunut "sitoutumattomuuden" fyysiseen voimaan, älyyn tai rahan voimaan, on jättänyt itsensä kaaoksen puolelle ja anarkismi tuntuu hyvältä idealta, Onneksi se ei tule olemaan enemmistön mielipide eikä pitkäaikainen vaihe.

Monet hyvätuloiset ja yrittäjä valittavat veroista, monet tyytymättömät hakevat selitystä esimerkiksi maahanmuttajien aiheuttamista ongelmista, mutta tämä on kaikki sitä oireilua.

Muutos tulee vasta sitten, kun älykkäät, ajatteluun kykenevät ihmiset tulevat tyytymättömiksi, joten nykyisellä keskipalkalla, työllisyysasteella ja herkkuosastojen juustotiskien tarjonnalla siihen menee Suomessakin vielä pitkä aika. :-)

Kommentit

Ohari sanoi…
En tiedä, johtuuko elämäntilanteeni tai tuttavapiirin (osittaisesta) muuttumisesta, omasta päästä, aikuistumisesta, somen luomasta ihanasta illuusiosta, ruusunpunaisista laseista, kukkahatusta vai mistä, mutta minusta tuntuu, että nykyään ihan tavallisetkin ihmiset ottavat kantaa, keskustelevat ja pohtivat asioita paljon enemmän kuin ennen ja ilahduttavan usein nimenomaan toisen näkökulmasta. Tarkoitan, että sitä sakkia, joka ennen keskittyi tosiaan lähinnä omaan palkkaansa ja juustotiskiin, kiinnostaa nykyään oman napansa lisäksi muidenkin navat. Jos arvioni ja teoriasi olisivat päteviä, tarkoittaisi se parhaassa tapauksessa sitä, että rauhanomainen muutos voisi tapahtua piankin. Onkohan yltiöoptimistista ajatella, että ihminen kykenee vielä kehittymään? :-)
Antti sanoi…
Olen ehdottomasti samaa mieltä siinä, että nämä nykyiset viestintävälineet antavat aivan uudenlaisia mahdollisuuksia keskusteluun, ajatustenvaihtoon ja siten kehittymiseen. Enää ei tarvitse kouluttaa agitaattoreita kiertämään tiettömien taipaleiden taakse, jotta saadaan viesti joka torppaan.

Samoin olen ehdottomasti ihmisen kehittymisen kannalla - muutenhan kai täällä olisi turha länkyttää. Sen kun vain kasvattaisi porkkanoita ja pitäisi suunsa kiinni.

Mutta ihmisellä on edelleenkin ne kaksi puolta eli mahdollisuus valita tekonsa ja kuten olemme nähneet, sairaat, negatiivisetkin ajatukset leviävät näissä blogeissa ja keskusteluissa ja jotkut valitettavasti ottavat ne tosissaan ja oikeina ratkaisuina.

Mielelläni myös näkisin, että muutokset tapahtuisivat sujuvasti ja rauhanomaisesti, mutta se ei taida on tämän maailman ainoa ominaisuus. Yhteiskunnassa ihmisen viisaus tiivistyy, mutta myös kyky tehdä todella tyhmiä asioita, pieniä ja isoja.

Minusta siis kannattaa aina toimia ja pyrkiä toimimaan niin, että kehitys kehittyy, ei taannu tai tuhoa. :-)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Mahtavat banaanimuffinit

Kuusi väriä: Violetti

Helppoa ja herkullista kikjauhoista