Ruoka herättää tunteita - media vaikuttaa

Olipa taas outo pääkirjoitussivun kolumni Hesarilla. Otsikko on hienosti: "Tutkimus: Minkä tahansa syöminen on uhka terveydelle".
Kyseessä ei tietenkään ole tutkimus, vaan "vitsi" siitä, että tavallisessa mediassa on monenlaisia juttuja ihmisen ravitsemuksesta ja ruoan vaikutuksesta terveyteen.
Hieman "naurettavaa" on se, että toimittajan mahtavan arkistohaun otsikot ovat suurelta osin toimittajien tekosia. Media ruokkii itse itseään.

Esimerkiksi Hesarin toukokuun juttu ja otsikko "Moni suomalainen luopuu maidosta turhaan" on tyyppiesimerkki siitä, että kun toimittaja haluaa tehdä jutun ja koska aiheesta löytyy mielipide (ja itse asiassa erittäin suuri lobbausorganisaatio tai useampikin), niin sitten tehdään tuollainen juttu ja otsikko. Ei se, että ei juo maitoa, tarkoita että "luopuu" maidosta tai varsinkaan "turhaan". Siinä
jutussahan asiantuntijalääkäri vähätteli ihmisten tuntemuksia, ja jos maidon juominen tuo kurjan olon, niin ei siitä tarvitse välittää. Hakuihin ja ihmisten mieleen kuitenkin tarttuu tuo otsikko.
Luultavastihan tämänkertaisen kolumnin kirjoittaja syö oman fiiliksensä, opittujen tapojensa ja mieltymystensä mukaan ja kuuluu näkemykseltään ryhmään "erikoiset ruokavaliot ovat erikoisia ja turhaa hömpötystä, minä olen aina syönyt tavallisesti ja monipuolisesti".
On niin kovin tavallista ihmiselle ajatella, että hänen oma ajattelunsa ja tapansa ovat "tavallisia"
ja "normi" ja muut ovat poikkeavia. Oikeasti esimerkiksi runsas maidon juominen ei ole tavallista maailmanlaajuisesti tarkasteltuna.
"Erilaisia" on vaikea ymmärtää ja monet kokevat erilaisuuden uhkana, uhkana itselleen, ajatuksilleen, lapsilleen, elinkeinolleen, yhteiskunnalle - mahdollisuuksia on monia.
Itse olen siis pitkään kuulunut "erilaisiin" myös ruoan suhteen. Luin parikymppisenä kasvisruoasta ja se tuntui ajatuksena mielenkiintoiselta. Kokeilin ja olo tuntui hyvältä. Elämäntilanteiden vaihdellessa kokeilin sitten kalan syömistä ja lihankin, mutta muutaman vuoden kokeilujen jälkeen totesin, että ilman lihaa, kalaa ja munia olo on parempi.
Pysyin siis siinä ja olen nyt pysynyt kohta 30 vuotta. En ole varsinaisesti luopunut mistään, kuten en ole luopunut perhosten keräämisestä, en vain tee sitä enää. En ole tehnyt ruokavaliovalintaani median juttujen perusteella, mutta olen lukenut tieteellisesti luotettavia lähteitä, joiden mukaan saan kyllä
kaikki tarvittavat ravintoaineet ja kaikki terveydentilani tutkimukset kertovat samaa, yhä edelleen. Itse asiassa pääsin eroon alhaisesta hemoglobiinista, vaikka en enää syönytkään lihaa.
Kolumni on siis kirjoitettu fiiliksellä ja siksi lienee hyväksyttävää, että se menee faktapuolella pieleen jo ensimmäisessä virkkeessään. "Metsästys-keräilytaloudessa eläneet esi-isämme joutuivat yrityksen ja erehdyksen kautta laajentamaan ruokavaliotaan" pistää heti vähän liikaa fiilistä faktoihin, sillä ei ihmistä aja vain pakko ja "joutuminen", vaan yksi ihmisen luontainen ominaisuus on uteliaisuus
ja uuden oppiminen. Ihmiselle on luontaista keksiä käyttöä asioille ja yksi luonnollinen
käyttö on ruoaksi ja ruoanlaitossa. Näin tämä on aina ollut ja tulee aina olemaan.
Kaikessa höttöisyydessään kolumni myös "keskittyy" vain ruoan terveyspuoleen, mutta ruoka on niin paljon muutakin. Ruoalla on erittäin suuri rooli sosiaalisessa vuorovaikutuksessa - ja se lieneekin suurin "ongelma" kasvisruokaan siirtymisessä Suomessa nykyään. Liha ja kala ovat normi kaikessa tarjottavassa ruoassa, joten kasvissyöjä todellakin joutuu etsimään sen vaihtoehdon.
Kasvisruokaan liittyy voimakkaasti myös eettinen puoli, sillä jos ei halua eläimiä tapettavan ruoaksi tai kasvatettavan olosuhteissa, joissa niiden ainoa merkitys on kasvattaa "hyvää" lihasta, on loogista olla syömättä eläimiä ja vähentää muidenkin eläinperäisten tuotteiden kulutusta. Moraalisen kannan lihansyömisen eettisyyteen pystyy rehellisesti muodostamaan vasta, kun ei syö lihaa, sillä on liian ristiriitaista pitää eläinten tappamista ravinnoksi turhana ja vääränä, jos edelleenkin syö niitä.
Mutta niin vain on Hesari julkaissut taas yhden jutun ruoan "terveellisyydestä" ja seuraava kolumniaihettaan etsivä toimittaja löytää arkistohaulla myös yhden uuden älyttömän otsikon: "Minkä tahansa syöminen on uhka terveydelle". Hohhoijaa.