Tekstit

Näytetään tunnisteella urheilu merkityt tekstit.

Urheilu ja moraali

Kuva
Muutama viikko sitten oli Hesarissa juttu ammattirikollisuudesta. Lehti on mennyt kierrätykseen, mutta onneksi netistä löytyy se julkaisu ja väitöskirja, josta juttu kertoi: Adventurers and Risk-Takers: Finnish professional criminals and their organisations in the 1990s cross-border criminality, Mika Junninen 2006, European Institute for Crime Prevention and Control, affiliated with the United Nations. Hesari oli nostanut jutusta esille yhden ajatuksen, joka on minusta mielenkiintoinen: Junnilan haastattelemia 21 ammattirikollista (n. 20 % Suomen kaikista ammattirikollisista) yhdisti yksi asia: He kaikki olivat nuorina aktiivisesti harrastaneet urheilua. Junnila jatkaa kirjoittamalla kilpailuhenkisyydestä, voittamisen ja parhaana olemisen halusta. Samoin ilmeistä on ollut jännityksen, seikkailun ja rajojen etsintä. Tuo kaikki liittyy urheiluunkin, mutta voisiko urheiluun liittyä muutakin? Voisiko tässä olla yhteyttä siihen moraaliin, mitä urheilussa opetetaan ja näytetään harj...

Jalkapallo on kuningaslaji?

Kuva
En luule olevani ainoa, joka on jo kauan sitten, mutta varsinkin viime vuosina törmännyt ajatukseen, että jalkapallo olisi jotenkin erityisen sivistynyt ja hieno urheilulaji. Viimeksi tuo ajatus potkaisi minua nilkkaan Matti Apusen kolumnissa , jonka piti käsitellä terveellisiä ruoka-aineita ja nettikommentissani yritinkin palauttaa mustikan maineen typerän jalkapallovertauksen jälkeen. Eihän minulla mitään jalkapalloa tai useimpia muitakaan urheilu lajeja vastaan ole. (Nyrkkeilystä ja moottoriurheilusta en aio nyt kirjoittaa.) Mutta toisaalta en näe mitään syytä ylistää nykyistä urheilua - tai jalkapalloa. Esimerkiksi Apusen mielestä jalkapallo kasvattaa "terveyttä, luonnetta ja järkeä" enkä todellakaan tiedä, miksi hän ja monet muut niin kirjoittavat. Urheilu eli liikunta on tietysti erinomainen asia. Kilpaileminenkaan ei ole sinänsä pahaa - se on ihmiselle luonnollista ja on vain hyvä jos kilpailuvietti purkautuu liikunnassa terveellä tavalla... Yksilölajeissa on mahdo...

Naarmuja 1: Kivi metsässä

Kuva
Aamulla klo 4.47 koira haukkui alakerrassa. Raahustin katsomaan ja kun totesin kaiken olevan OK, suosittelin nukkumista. Puoli seitsemältä heräsin taas koiraan, otin vaatteita mukaan ja totesin kaiken olevan edelleenkin OK, s.o. ei pissoja tai kakkoja lattialla. Kärsivällisen koiran katsellessa sain vaatteet päälleni, banaanin sisääni (sai koirakin vähän banaania) ja puolessa tunnissa olimme täällä metsän "keskellä". Kirjoitan tätä oikeasti (oikeasti!) metsässä, mutta tässä Kaupin kallion itäisellä rinteellä istuessani en onnistunut saamaan suoraa nettiyheyttä (ei 3G:tä täällä), joten siirrän tämän myöhemmin puhelimesta nettiin... Kyllä kannatti tulla tänne . Kaupunki on toki vielä melkoinen humina tuolla kallion takana ja äänimaisemaa dominoivat varikset ja järveltä kuuluvat lokit. Jälkimmäiset assosioin välittömästi äänien suunnalla olevaan kaatopaikkaan ja muutenkin lokkien laulu ja nämä variksenmarjan varvut eivät jotenkin kuulu yhteen. Silti tämä on minulle Oi...

Tehdään jaot

Silloin, kun minä talvisin joka päivä leikin jääkiekkomailalla, systeemi oli seuraava: Paikalliselle (Tohlopin) (leikki)kentälle tuli joka arki-ilta ja koulun vapaapäivinä aamupäivästä alkaen poikia ja kun paikalla oli tarpeeksi väkeä, niin yleensä jossain vaiheessa kävi puhe: "Tehdään jaot." Silloin kaksi hommaan valmista sai valita itselleen joukkueet tai siihen käytettiin jotain muuta perustetta. Sitten pelattiin, tavallisesti "viidestä tai kymmenestä poikki" ja sitten saatettiin pelata uudelleen samoilla jaoilla tai vaihtaa jakoja. Olin pienimmästä päästä, mutta en kokenut tulevani syrjityksi, vaikka välillä jäinkin pois jaoista, kun peli oli liian kovaa minulle. Tarjoan saman idean nykyisille urheilijoille: Jos ei muuten, niin voisitte järjestää hyväntekeväisyysottelun, jossa jäälle tulisivat vaikka kaikki Ilveksen ja Tapparan pelaajat. Sitten valittaisiin kapteenit ja he tekisivät jaot. Voisi olla välillä mielenkiintoistakin peliä.