Näkemyseroja markkinatalousmediassa

Muutama viikko sitten rakkaan Aamulehden Ihmisiä-liite julkaisi kirjailija (esikoisrunokirja 2005) Maria Syvälän artikkelin, jossa hän puhui kristinuskon erityisaseman säilyttämisen puolesta huimalla "enemmistöä sorretaan" -teemalla.

Ei niinkään yllättäen Hesarin eilisessä Nyt-liitteessä Ville Similä kirjoitti etusivuartikkelissaan ja Toimittajalta-palstalla päinvastaisesta näkökulmasta ja onnistui painokkaasti yhdistämään useammankin kerran peräkkäin sanat "kirkko on erotettava valtiosta".

Miten valtamediassa on liikkeellä näin vastakkaisia näkemyksiä? No kun asia vaan on niin. Syvälä teki tyylipuhtaan suorituksen puolustamalla nykyistä tilannetta merkityksettömillä viisauksilla ja vertauskuvilla: On enemmistön oikeus saada uskonnonopetusta perusopetuksessa ja vähemmistön oikeudet eivät sitä saa sortaa. Eihän enemmistöä saa demokratiassa sortaa! "Uskonnonopetus on yleissivistävää" ja "antaa mahdollisuuden ymmärtää kulttuurimme kuvia ja teemoja". "Miten muuten tietäisimme, mihin vadilla oleva Johannes Kastajan pää viittaa?"

Todellakin, voiko parempaa kehäpäättelyä olla olemassa! Kristinuskon vaikutuksesta Lähi-idän kuvastoa ajanlaskumme alusta ja sitä ennen on kierrätetty ristiin rastiin loputtomasti. Miksi on tärkeää tietää, että maalauksessa oleva irtonainen pää tunnistetaan Johannes Kastajaksi? Mitä merkitystä on Johannes Kastajalla kristinuskon ulkopuolella? Eli Syvälän viisaus voidaan tiivistää: Jotta voisi ymmärtää kristinuskon peruskuvastoa, niin pitää ymmärtää kristinuskon peruskuvastoa. Ihmiskunnan historiassa on ollut tuhansia profeettoja, kaikki heistä eivät ole liittyneet suurten uskontojen ydinvirtaan, mutta kristinusko (kuten monet muutkin uskonnot ja tarinat) opettaa, että vain tietyt henkilöt ovat tärkeitä, ja he ovat tärkeitä, koska heidän sanotaan olevan tärkeitä - ei sen vuoksi, mitä he olisivat sanoneet tai tehneet.

Nyt-liitteen puolella Similä ottaa esille sen, että Irina Krohnin ja Rosa Meriläisen aloite viime vuodelta ei lainkaan vaatinut, että kirkko ei saisi kerätä jäsenmaksujaan verottajan avulla. (Kysyin moisen rajauksen syytä muutamilta vihreiltä kansanedustajilta viime syksynä, mutta vain Oras Tynkkynen vastasi - ympäripyöreästi.) Nyt lehdessä Krohn tuo asian esille ajatuksena, että koska kirkko tekee paljon merkittävää sosiaalista työtä, niin sen vuoksi sillä pitää olla oikeus verokoneiston käyttämiseen.

En oikein ymmärrä tuota. On aivan selvää, että jos kehitys jatkuu ja kristinuskon asema yhteiskunnassamme muuttuu, niin kirkko joutuu miettimään toimintaansa ja sen rahoittamista uudella tavalla. Jos kirkkoon kuuluminen olisi niin paljon vaikeampaa, että jäsenmaksut pitäisi hoitaa itse, niin aivan varmasti aika moni jättäisi asian hoitamatta nykyiseen tilanteeseen verrattuna. Nytin artikkeli ottaa tässä taas irrationaalisen argumentin, kun emeritusprofessori Juha Seppä kehuu nykyisen systeemin "progressiivisuutta": "Täällä on katsottu,että verotus on reilumpi tapa hoitaa jäsenmaksu, koska se on sentään progressiivinen." (Oikeastihan se on suoraan suhteessa tuloihin eli tietty prosentti tuloista.)

Reilumpi tapa verrattuna mihin? Jos kristityt keräisivät jäsenmaksunsa vapaaehtoisesti jäseniltään, niin kai he pystyisivät luomaan vähintään yhtä reilun järjestelmän? Minusta tuo on huolestuttava näkemys kristityistä, jos verottaja on reilumpi kuin he itse.

Keskustelu jatkuu ja muutoksia tapahtuu, kunpa keskustelu vain tapahtuisi avoimesti ja järkevillä argumenteilla, niin ei tarvitsisi vääntää niitä samoja rautalankoja kovin monta kertaa - ne menevät lopulta poikki...

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Mahtavat banaanimuffinit

Kuusi väriä: Violetti

Helppoa ja herkullista kikjauhoista