Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on maaliskuu, 2007.

Miksi lapsemme eivät virvo?

(Nyt ehtii vielä tämän ennen kuin huomenna varmaan ovikello soi...)Olemme sanoneet lapsillemme, ettemme tue virpomista kuten emme tue pääsiäistäkään sen uskonnollisilta osiltaan. (Vaimo oli tosin taas eilen päätynyt kertomaan lapsille, miksi pääsiäinen on kristityille merkittävä juhla...)
Lasten mielestä on tietysti hauskaa ja houkuttelevaa, jos saisi pukeutua hassusti ja mennä naapureiden ovikelloja soittamaan ja karkkia pyytämään. Ei ole mikään ihme, että lastentarhanopettajat saivat tuon itäsuomalaisen perinteen länsisuomalaisilla höysteillä mukautetun version parikymmentä vuotta sitten niin hyvin leviämään koko maahan. Tiedän jopa yhden adoptioisän, joka ainakin aiemmin ja useampana vuotena peräkkäin pukeutui huiviin ja hameeseen ja sai ihan kohtuullisestikin karkkeja lastensa kanssa kulkiessaan.Sama ideahan on myynyt hyvin läpi Pohjois-Amerikassa syksyisen pyhäinpäivän modernissa perinteessä ja jos meno tällaisena jatkuu, niin kyllä pian Suomessakin kysellään karkkia tai kepposta…

Adoptioperheiden välisestä ystävyydestä

Kuva
Adoptioperheillä on paljon yhteistä ja yhdistävää. Adotpioon liittyy niin paljon peruskysymyksiä, ettei niitä kukaan normaali adoptioprosessia läpikäymätön ihminen kelaa samalla tavalla läpi. Tämä ei tarkoita, että olisimme jotenkin erinomaisen hyviä ihmisiä, mutta valikoituneita ja tietyllä tavalla koulittuja kyllä olemme.Valikoituja olemme ensinnäkin vapaaehtoisesti siten, ettei adoptio tule edes mieleen kaikille ihmisille. Toiseksi kaikki sitä ajatelleet eivät suinkaan toteuta ajatusta. Sitten tulevat ulkoiset rajoitukset ja on tietysti hyvä, jos adoptiota ajattelevat ihmiset pystyvät itse luopumaan ajatuksesta, ettei rajoituksen tarvitse tulla viranomaisten taholta.Mutta ulkoiset vaatimukset valikoivat meitä. Periaatteessa kuka tahansa pystyy adoptiovanhemmaksi eli ei tarvitse olla erityisen rikas tai koulutettu, mutta kyllä, asuminen pitää pystyä rahoittamaan itse eli tuloja pitää olla ja adoptiolapsia luovuttavien maiden taholta on myös omaisuusvaatimuksia.Nyt kahdeksan vuotta a…

Turhaa valittamista

Kuva
Kirjoitin paikallisen voimalan koristevalojen turhuudesta myös kaupungin keskustelupalstalle ja sain jopa kolme kommenttia "aiheesta". Olisihan minun pitänyt muistaa, että kun porvarit ovat saaneet pormestarin ja vielä valtakunnallisen vaalivoiton, niin kaikki pitää ottaa vaan positiivisesti, eikä "masentaa normaalisti ajattelevia ihmisiä negatiivisuutta pursuavilla jutuilla". Niin, energiansäästö on tosi negatiivista - tai ainakin pitäisi olla. Minulta ei mennyt ohi suinkaan se, että Aamulehden jutun mukaan "ulkovalaistuksen energiankulutus pieneni", mutta kukaanhan ei ole vielä väittänyt, että energiankulutus pienenisi ulkoseinille ja taivaalle suunnattujen sinisten ja punaisten valonheittimien ansiosta. Niiden sammuttamisella energiankulutus pienenisi laskujeni mukaan vielä enemmän! Sähkölaitos ei ole vastannut kuntalaisten julkiselle keskustelupalstalle, mutta henkilökohtaisessa sähköpostissa sähkölaitoksen toimitusjohtaja lohdutti minua, ettei kaikki…

Nimilappu: MUNATON

Kananmunia syömättömänä ihmisenä olen tottunut siihen, että hyvin tilatussa ja tuotetussa kahvipöydässä löydän omat leivokseni merkittynä lapulla "munaton". Joskus munaton vaihtoehto on vaatimaton keksi kipossa ja kun siinä törröttää nimilappu, on se joidenkin muidenkin mielestä huvittavaa. Tämä siis usein onnistuu ja tilanne on vuosien myötä parantunut, mutta toisaalta sitä myös tottuu omituisuuksiin: jos iltapäiväkahvilla on muille kakkua, eikä lappua löydy, niin pyytämällä keksiä tai suklaata saa hedelmäsalaatin tai jos kahvi tuodaan ennen kuin on tauon paikka, niin munattoman henkilön jäätelöpuikko löytyy hieman pehmenneenä jääkaapista. Onko tässä siis narinan paikka? No, voisi tätä vielä petrata. Vieläkin aika monessa paikassa munaton kahvileipä tuottaa vaivaantunutta voivottelua. Minullehan tämä on elämäntapavalinta, enkä oikeasti kärsi, jos jään ilman kakkua, mutta on paljon kananmunalle allergisia, joten heille pitäisi aina olla tieto, sisältävätkö pullat munaa ja mi…

Näkyvää saastetta

Kuva
Ei, en tarkoita nyt noista savupiipuista tulevaa juttua, joka varsinkin maakaasuvoimalassa on enimmäkseen vesihöyryä. Samoin kaikkia nyt kiinnostava hiilidioksidi on suuressa ja pienessä määrin näkymätöntä. Yllä on kuitenkin kuva Tampereen Naistenlahteen 70-luvulla rakennetusta voimalaitoksesta, jossa palaa kaasua ja turvetta ja tuotetaan kaukolämpöä ja sähköä. Ihan hyödyllinen laitos siis eikä tuossa koossa mikään erityisen kaunis laitos, mutta silti parempi kuin tuhannet keskustan öljykattilat lämmittämässä asuntoja.Tampereen kaupungin sähkölaitos tykkää myös olla kovin edistyksellinen energiayhtiö ja puhua ympäristöarvoista. Valitettavasti vain siellä ei ihan välitetä kaikesta. Tällä kertaa kaupunkilaisen narinan aiheena on nimittäin valosaaste. Kaikki kaupungeissa yli 20 vuotta asuneet ovat voineet huomata, että pimeää ei ole enää oikeastaan koskaan. Varsinkin, jos taivas on pilvinen, ne heijastavat niin paljon sähkövalojen tuottamaa valoa takaisnpäin niin paljon, ettei taivas to…

Pokerinaamainen häirikkö, syy äänestää

Tietoviikko ja sen perässä YLE uutisoivat perjantaina "varjoblogeista". Valitettavasti vain Tietoviikko tai sen perässä YLE:n uutistoimittajat eivät tunne intternettiä sen verran, että päästävät ulos tällaista: Muun muassa Googlen Blogger-palveluun on pystytetty varjoblogeja muun muassa Matti Vanhaselle, Markus Janssonille, Oras Tynkkyselle ja Minna Sirnölle. Seppo Lehdolle ja Päivi Räsäselle blogeja on avattu useita. Tuossa on lueteltu pääministeri ja kansanedustajia, mutta keitä ovat Markus Jansson ja Seppo Lehto? Kyllä, eduskuntavaaliehdokkaita, mutta miksi heille on tehty "varjoblogeja" ja miksi heidät on mainittu tuossa? Jos kyseiset toimittajat ja suodattajat olisivat osanneet vilkaista nettiin, he ehkä olisivat aika pian huomanneet, että Seppo Lehto on itse se varjoblogien tekijä, useiden vaalikausien ajan toiminut internet-häirikkö, joka on kehuskellut saamillaan tuomioillakin, täyttänyt ihmisten postilaatikoita, lähetellyt viestejä Tasavallan presidentin …

Ei mikään oo niin viisas kuin ihminen

Kuva
Aamulla koira herätti liian aikaisin, enkä sitten enää saanut unta, joten menin herättämään koiran ja lähdimme metsään. Kävelyteitä ja katujahan siinä tuli välillä kuljettua, mutta oli siellä oikeita kevätpuroja lumen alla ja puiden takaa kuului vissiin joutsenten pari töräytystä. No, lukija jo arvaakin, että tuohduin jostain, sillä en muuten aamukahdeksalta kirjoittaisi blogiin - vai kirjoittaisinko? Kyllä, menimme Kaupinojan saunalta jäälle ja kun olimme päässeet uimarannan ohi, niin jäältä löytyi ajan henkeen kuuluva olutpakkausten käärepahvi, pillimehupurkkeja, joista ainakin yksi oli aukaistu miehekkäästi ilman pilliä, kertakäyttömuki ja kertakäyttölautasia. Se oli jo sen verran rivo näky, etten voinut olla keräämättä talteen, mitä sain. Joku oli ilmeisesti ollut piknikillä eilen illalla, sillä suurin osa roskista oli jään päällä, mutta lautasista osa oli jäässä kiinni niin, ettei niitä saanut nyt irti. Miten pitkälle kehittynytkään on ihminen, joka tulee metsäiseen rantaan syömä…

Onko adoptio yksityinen asia?

Kävin viime lauantaina pyynnöstä puhumassa adoptiohakijoille kansainvälisestä adoptiosta isän kannalta. No, kuten olen aikaisemmin maininnut, niin ainakaan minun miesnäkökulmassani adoptioon ei ole mitään erityistä. Tosin se voi johtua oman näkökulmani ympäripyöreyden tylsyydestä. Pystyn tietysti puhumaan adoptiosta päiväkausia, mutta lauantaina oli aikaa vain tunti, joten ihan kaikkea en edes yrittänyt sanoa ja loppupuolella sain kuuntelijana olleelta mieheltä kysymyksen (lainaus muistinvarainen): - Me ollaan [vaimon kanssa] ajateltu, että adoptio on meidän perheen asia, mutta nyt kun olen kuunnellut sua, niin tuntuu, että se ei olekaan ihan yksityisasia. Sano nyt kuinka usein sä joudut selittämään vieraille ihmisille adoptiosta? Päivittäin, viikoittain vai kuukausittain? Aivan. Onko adoptio yksityinen asia? Ei sikäli, että perheinstituutio on yhteiskunnallinen yksikkö. Yhteiskunta sääntelee perheeseen liittyviä asioita ja ihan syystäkin säännellään adoptiota. On siis selvää, että ad…

Jyrki Lehtola on erinomainen kolumnisti?

Sellaisen käsityksen voisi saada, jos vain lukisi Jyrki Lehtolan viime sunnuntain kolumnin netissä saamat kommentit. Loistavaa tekstiä! kiitos ja jatkakaa samaan malliin! ... Erittäin asiallinen teksti, ... Oikein hyvä ja asiallinen teksti! Tätä lisää! ... Oho, kylläpäs oli mukavaa lukea välillä tekstiä, jossa ei suoraan tuomita kaikkia narkkareiksi ja mömmöjen käyttäjiksi. ... Erittäin hyvä artikkeli! ... Kiitos ja kumarrus, toivottavasti ei J. Lehtolaa hyllytetä=) ... Todella hyvä juttu, Tietysti, jos lukee Lehtolan kolumnin, niin saattaa ihmetellä, että mikä siinä nyt niin ihmeellistä on. No, ei mikään, kunhan on huumemyönteinen ja juttua on mainostettu hamppu.netin etusivulla ja Humaania Päihdepolitiikkaa ry on lainannut koko kolumnin omaan "blogiinsa". Että sillain.

Ns. tomaattipyreepurkkiongelma

Se on nyt ratkaistu. Oheisesta videosta voit nähdä, miten tomaattipyreepurkin voi tyhjentää kätevästi ja nopeasti - nojaa, aina ei voi kaikki onnistua täydellisesti. Olin tekemässä ruokaa lasten kanssa kun sain huiman idean laittaa innovaationi videolle, joten kuvan heiluminen johtuu kuvaajan kikattamisesta - äänettömästä.

Päsindsö Jiksiao Li?

Tuli tuossa hiihtolomalla (loppui toki jo viikko sitten...) istuskeltua muutamalla lentokentällä ja heti Helsinki-Vantaalla tuli näitä kuulutuksia, joissa epätoivoisesti etsitään ihmisiä koneeseen. Toivottavasti Li Yixiao (tms.) löysi koneensa, mutta tuo useamman kerran toistunut kuulutus toi taas mieleen sen, että olisikohan aika laajentaa suomalaisten ääntämisosaamista. Englanninkieliset sanat periaatteessa voivat nykyään mennä oikein, vaikka mainokset koko ajan opettavatkin fraaseja, jotka perinteiseen tapaan lausutaan osin oikein ja osin "niin kuin se kirjoitetaan". Ranska on tunnetusti vaikea, mutta ainakin sitä yritetään ja ehkä tiedetään, keneltä voi kysyä. Hollanti on meidän perheessä usein esillä, joten sen pikkukielen (vain 23 miljoonaa puhujaa) omituisuudet pistävät joskus korvaan. Ehkä gouda saa olla gouda, mutta kyllä van Gogh pitäisi opettaa, jotta sen tunnistaisi kielitaitoisen puheesta muuallakin kuin Suomessa. Projektin voisikin aloittaa vaikka kiinasta. Jok…