Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on helmikuu, 2007.

Itse valtiaat

En tiedä miten monta elossa olevaa presidenttiä näin pieneen maahan mahtuu, mutta nythän meillä on jo rouva tasavallan presidentti, kaksi edellistä presidenttiä, työväen presidentti ja Euroopan presidentti. Suomalaisena miehenä tämä on vähän kuin itseään nimittelisi, mutta aivan itsehän ne sen tekevätkin!

Lumen ääni

Muistinpa aamulla kaivaa puhelimen taskustani ja äänittää lumen äänen, sillä nyt jo pakkanen on lauhtunut ja kohta on kesä...

Patalaput silikonista?

Työpaikkani kahvipöytä on varsinainen ideamylly. Eilen siellä puhuttiin aika abstrakteista ilmiöistä, kuten voiko reittä pitkin edetä, vaikka se olisi karvainen, mutta ei siitä ole kovinkaan kauan, kun jutunaihe oli varsin käytännöllinen eli patalaput. Olin jo sitä ennen itsekin keittiöhenkilönä miettinyt, että onko tuohon patalappuongelmaan mitään ratkaisua: patalaput menevät käytössä aika nopeasti aika rumiksi; peseminenkään ei palauta lappuja entisenlaisiksi, vaan vain kutistaa niitä alkuperäisestä; laput ovat liian ohuita tai liian paksuja, liian isoja ja liian pieniä - ja kovin usein hukassa. Hieman haikeillen olen katsellut toisten ruuanlaittajien silikonikintaita, mutta kun meillä ei ole edes varsinaista edustusgrilliä, niin en sitten ole ryhtynyt tuumasta toimeen. Silikoni on oikeassa paikassa aika ihanteellinen materiaali, sileä, kimmoisa ja likaantumaton, mutta oikeastaan olen paljon enemmän lappumies, kuin kinnasmies, joten on varmaan hyväkin, etten ole hankkinut turhia kin…

Olen vain aneeminen kasvissyöjä

Taas kerran sai lehdestä lukea suuria totuuksia. Tällä kertaa Hesari ja valitettavasti Tiede & Luonto -sivun ansiokas Alkuaineet-sarjan rautaosa väittää Marko Hamilon artikkelissa Vähän meistä on rautaa seuraavalla tavalla: Punaisen lihan sisältämä rauta imeytyy hyvin. Kasvissyöjät tarvitsevat lisärautaa. Uskokaa pois. Sen vuoksi minäkin olen aivan aneeminen, koska en nauti lisärautaa. Vai oliko asia niin päin, että ennen kasvissyöntiäni olin toisinaan aneeminen, mutta viimeisten 20 vuoden aikana hemoglobiinini on ollut hyvä tai erittäin hyvä? Perin merkillistä, eikö? Hamilo myös jatkaa juttua toisen pienen kappaleen verran hauskalla vertauksella, johon sisältyy vahva väite: Pinaatin runsaahkosta rautapitoisuudesta ei ole hyötyä, koska se on muodossa, jota elimistö ei pysty hyödyntämään. Samaa on väitetty suurin piirtein kaikista muistakin kasviperäisistä ruoka-aineista ja lähes kaikkien ravintoaineiden kohdalla. Kyllä sen täytyy olla totta. Edelleenkin sitä vaan jotenkin toivoi…

Miksi viemme lapsemme tarhaan?

Tämä on tietysti suuri yhteiskunnallinen kysymys, mutta ei nyt puhuta siitä, vaan saivarrellaan taas kielestä: En tiedä, missä vaiheessa päivähoitolaitoksia on alettu kutsua päiväkodeiksi, mutta nykyään se on aika johdonmukaista. Google-kamppailussa lastentarha-päiväkoti on 585 000 - 272 000 eli peliä ei ole kokonaan menetetty ja Lastentarhanopettajaliitto on tietysti (vielä ainakin!) Lastentarhanopettajaliitto. Narinani johtuu tietysti siitä, että päivähoitopaikka ei ole laisinkaan koti, vaan koti-sanan käyttäminen tässä tuo minulle orwellilaisia väristyksiä: se tuntuu hyvältä ja kauniilta, joten käytetään sitä. Meillä adoptiovanhemmilla voi olla tästä vielä lisämielipiteitä sen vuoksi, että lapsemme ovat usein jossain vaiheessa asuneet laitoksessa ja sen paikan nimi on aivan oikein lastenkoti, sillä lapsilla ei ole silloin mitään muuta asuinpaikkaa tai jokapäiväistä yhteisöä, johon he kuuluisivat. Lastenkoti on ollut meidänkin lapsiemme tilapäinen koti. Tarha on hyvä sana, joten käy…

Sosialidemokratian aika on ohi

Kuten kohta tuntuu joka tuutissa, vaalit ovat ovella. Jotenkin nyt on näkynyt aikaisempia kertoja enemmän ja "avoimempia" juttuja puolueiden markkinointitaktiikoista ja siitä, miten ne tekevät itseään esille vain kerran neljässä vuodessa... No, puolueet kuitenkin pysyvät samoina ja siitä pääsemmekin päivän aiheeseen: Työväenliike ja sosialidemokraattinen puolue syntyivät tiettyyn yhteiskunnalliseen tilanteeseen ja tarpeeseen yli sata vuotta sitten. Se tilanne ja tarve ovat olleet ohi jo jonkin aikaa. Työväenliike saavutti, mitä se voi saavuttaa, mutta silti kyseessä on yksi kolmesta suurimmasta puolueesta. Tämä on ymmärrettävää - ja surullista. Viimeisten galluppien mukaan neljännes satunnaisesti valituista ihmisistä vastaa, että äänestäisi demaria. Ihmiset haluavat turvallisuutta ja jatkuvuutta, mutta valitettavasti nykyinen "turvallisuus" ja "jatkuvuus" eivät enää auta. Minun isoisäni oli demari silloin sata vuotta sitten. Sittemmin tuo pasifisti puusep…

Kolmas toista alkaa kauniisti

Kuva
Nyt puhutaan taas säästä, sillä lumi siis tuli tänne Tampereellekin (silloin edellisenä paastopäivänä eli viikko ennustukseni jälkeen) ja nyt eilisiltainen räntäsade oli aamuksi muuttunut siniseksi taivaaksi, jossa täysikuu loisti. Minulla ei tietenkään lumitöiden jälkeisellä koirankävelytysreissulla ollut kamerajalustaa mukana, joten yhden sekunnin valotus oli hieman haasteellinen tehtävä, mutta toivon, että saatte kuvan - minä saan sen muististani pienelläkin kuvamuistutuksella.Särkänniemen webkamerat voivat antaa teille kauniimmankin kuvan, mutta toisaalta sieltä näkyy usein myös sitä harmaata ja mustaa... Talvi on hieno asia!

Hyvin pitää Neverwax (pat. pend.)

Kuva
Viime lauantaina laitoin pitkästä aikaa sukset jalkaan ja hyvinhän ne toimivat. Silloin vaan oli mukana myös lapset, joten siinä ei päässyt paljon itse nauttimaan. Lisäksi lauantaina Tampereen Kaupissa oli aika paljon muitakin, joten varsinaisesti rentouttavaa se ei ollut - kivaa toki ja posket punoittivat. Lisäksi on kätevää, että tuo pienin on vielä sen verran pieni, että kun sukset on ristissä ja naama hangessa, niin pystyy vielä nostamaan haalarin selästä takaisin ladulle... Tänään sitten hyödynsin vapaapäivääni ja menin aivan yksin lenkille. Oikein vartin hiihdin metsään päin ja sitten latu kääntyikin sopivasti takaisin. Täytyy myöntää että Kuusisto Neverwaxit palvelevat minua vieläkin aika hyvin. Pitoa oli päivälllä niin paljon, että haarakäyntiä ei tarvinnut käyttää ja luistoakin riittävästi. No, sitten oli aika viedä esikoinen ratsastustunnille, joten otin kaksi pienempää mukaan ja sukset. Jatkettiin Niihaman majalle, kuten jo viikko sitten, mutta ajattelin, että voisimme menn…