15. maaliskuuta 2006

Kapitalistin ahneus

Eilen telkussa sattui eteen kohta, missä oli Jalo Paananen kommentoimassa UPM:n tuotannonmuutospäätöksiä. Kun toimittaja kysyi yritysten yhteiskuntavastuusta ja epäili sen edustavan ahneutta, niin tämä Suomen rikkaimpiin kuuluva mies sanoi suurin piirtein että "kaikkihan me ahneita olemme, yritämme saada aina mahdollisimman paljon ja menemme sitten ostamaan mahdollisimman halpaa".

En tiedä, minkälaisessa seurassa Paananen kulkee, mutta minä ainakin tunnen monia ihmisiä, yrittäjiä, palkansaajia ja palkattomiakin, joiden ensisijainen motivaatio rahaan tai talouteen liittyen ei ole ahneus. Eikä se ole mahdollisimman paljon saavuttaminen eikä mahdollisimman vähän käyttäminen tai kuluttaminen.

Paananen tuli esittäneeksi aidon kapitalistin arvomaailmaa ja ihmiskuvaa, mutta miksei tätä kuulla aina julkisesti? Miksi aina välillä puhutaan kauniisti ja puhutaan siitä, että tavallisilla ihmisillä on valta ja vastuu. Jos ihmiset saisivat valita, että yritetäänkö tässä saada kuntoon esimerkiksi suomalaisten yhteistä taloutta vain onko tämä todellakin ahneuden leikkikenttä, niin kumman ihmiset valitsisivat? Enpä tiedä.

Minusta olisi täysin mahdollista rakentaa talous, joka ei pyri vain oman edun tavoittelemiseen, vaan katsoo kokonaisuutta. Itse asiassa sellaisia talouksia on meidänkin yhteiskunnassamme vaikka kuinka paljon: Perheissä yleensä vain jotkut pystyvät ansaitsemaan rahaa ja hankkimaan siten esim. ruokaa ja vaatteita. Silti perheiden työssäkäyvät kiltisti hankkivat elannon ja antavat sen lapsilleen tavallisesti ilmaiseksi ja ilman odotuksia takaisinmaksusta

Miten vaikeaa on laajentaa ajattelua omasta perheestä omaan yhteiskuntaan? Toisille varmasti vaikeampaa kuin toisille, jos lähtökohtana on villi ahneuskilpailu.

Ajatus yhteiskunnan taloudesta, jota hoidettaisiin kuin perhettä ei ole minun omani, vaan olen sen nähnyt mm. kirjassa, jonka alaotsikko on suurin piirtein "talous, jossa ihmisillä on merkitystä".

12. maaliskuuta 2006

Tarroja saa jakaa

Uusi, hieno, edistyksellinen Aamulehden liite kertoi minulle, että jossain blogissa on käsitelty ilmaisjakelun estämistä tarroilla. Uudesta liitteestä on siis selvästi iloa ja hyötyä. Enhän muuten olisi tiennyt, että joku muukin blogaaja on tällä asialla.
Kirjoitus nimittäin sai minut lopettamamaan kehitystyön ja laittamaan nämä esille:


(Molemmat tarrat ovat minun koneessani mustataustaisia, mutta Blogger jotenkin muutti toisen vihreäksi - mikä sekään ei ole niin huono idea...)
Kas noin, joku saisi alkaa valmistaa tuollasia tarroja ja niitä pitäisi saada ilmaiseksi esimerkiksi postitoimistoista - yksinkertaista, eikö totta!
Mistä ihmeestä tuollaiset tarrarumilukset ja jakamisidea. No, nuohan ovat oikeasti kopioita hollantilaisten vastaavista tarroista. Hollantilaisilla on jo pitkään ollut käytössä lainsäädäntö ja järjestelmä, jossa suoramarkkinoijat ja kunnat (gemeente) toimittavat halukkaille noita kahdenlaisia tarroja - ja niitä todella käytetään.


Post boxes
Originally uploaded by Dappers.
Tarroja on ovissa ja postilaatikoissa todella paljon. Hollantilaisten tiedotuksen mukaan tarroilla säästyy kantamasta vuodessa kymmeniä kiloja painettuja mainoksia takaisin kierrätysastoihin (tätä tietoa ei enää löydy, oli kyllä esillä 2006)... Hollannissakin jotkut radikaalit näyttävät myyvän omia tarrojaan (osoitetta geenreklame ei enää löydy, geen = ei).
Miksi sitten noin ruma tarra eikä palkattaisikaan Stefan Lindforsia tekemään samaa rei'itetystä alumiinista tai platinasta? Tarran ei oikeastaan tarvitse olla kaunis, vaan näkyvä. Räikeä teksti tummalla taustalla yksinkertaisesti toimii hyvin. Lisäksi voimme aina ottaa huomioon sen, että rakkailla yhteismarkkinoilla myös ainakin ilmaisjakeluiden jakaminen on vapaasti ostettavien ja myytävien palveluiden joukossa, joten mistä me tiedämme, mistä maasta seuraavat mainostenjakajat meille tulevat!

5. maaliskuuta 2006

Meditaation viileä tuuli

Vielä on käsittelemättä pari Aamulehden aikaisempaa juttua, mutta tartutaan suoraan tämänpäiväiseen: Toimittaja Matti Kuusela on käynyt Sahaja-joogan yleisötilaisuudessa ja sanoo kokeilleensa meditaatiota.
Milloinkahan Aamulehti lähettää toimittajiaan erilaisten kristillisten herätysliikkeiden tilaisuuksiin selvittämään, onko Totuus tai Jumala siellä? (Aamulehden Taneli Heikka oikeasti kävi Amma-keskuksessa Intiassa tekemässä jutun ja keskeinen kysymys koko Valo-lehdessä julkaistussa reportaasissa oli "Onko Amma Jumala?"...)
Sahaja-joogasta ollaan tietysti siitäkin montaa mieltä, mutta Matti Kuusela ainakin aikoo kokeilla oppimaansa meditaatiotekniikkaa vielä uudelleenkin.
Yhden pettymyksen Kuuselalle voisin kyllä aiheuttaa, jos hän tämän lukisi: Kundalinii ei tunnu kämmenessä. Yleisötilaisuudessa esitellyn tekniikan tapaan viileän tunteen kämmenessä voi tuntea, jos hieroo kämmentä muutaman kierroksen vaikka omaan polveensa, kiertosuunnalla ei niin väliä. Kun sitten irroittaa kämmenensä polvesta hitaasti, voi joskus tuntea viileän tuulen kämmenessään. Se ei tietenkään ole kundalinii, vaan kämmen lämpeni hankauksesta ja sen jälkeen tavallinen huoneilma voi tuntua viileältä...

2. maaliskuuta 2006

Kommunisteja ja kommunisteja

En ollut seuraillut Kansan Uutisten kirjoitteluja enkä Suvi-Anne Siimeksen kommentteja puolueen tilasta. Sen sijaan näin hänet tiistai-iltana tv:tä sulkiessani kakkosen Inhimillisessä tekijässä.

Kun seuraavana päivänä tuli uutinen, että Siimes eroaa puheenjohtajan paikalta, aloin lueskella ympäriinsä löytääkseni selityksiä, mikä nyt on muuttunut, kun puheenjohtaja eroaa. Äsken päädyin Siimeksen blogiin ja siellähän se lukee: Siimes on tajunnut, että Vasemmistoliitossa on paljon kommunisteja ja he hoitavat asioita omalla tavallaan.

Perheessämme kulkee tarina 50-luvulta eli ajalta ennen minua, kun vanhempani olivat Pispalan työväentalon vahtimestareita ja kolmilapsinen perhe asui siis työväentalolla. Kesken ruokailun isä oli sanonut: "Shhh - tuolla kulkee jotain ihmisiä." "Ei siellä mitään ihmisiä ole, ne on kommunisteja", oli veljeni selvittänyt tilanteen.

Isäni eläessä ehdin kuulla paljon muitakin tarinoita kommunisteista, heidän tekemisistään ja puheistaan, eikä minulle ollut mikään uutinen, että Vasemmistoliitossa on kommunisteja. Ehkä samasta syystä en myöskään koskaan ole äänestänyt SKDL:ää enkä olisi voinut päätyä sen puheenjohtajaksikaan tietämättä asioiden oikeasta laidasta edes jotakin. Kyllä demari kasvattaa ymmärtämään kommunisteja.

Kohta Siimeksen haastattelun jälkeen ykkösen tv-uutiset näyttivät Bushin vastaista mielenosoitusta Intiasta ja kirkkaanpunaisessa mielenosoittajan lipassa on kirjaimet CPI(M) - Communist Party of India (Marxist). Niitä on sielläkin...